SEURA

Keväällä 1969 pohjalaisten osakuntien (PPO, EPO ja Vasa Nation) opiskelijat päättivät perustaa jääpalloseuran. Seuran perustava kokous pidettiin

Ostrobotnialla 13. toukokuuta 1969. Paikalla olivat seuran 17 perustajajäsentä: Pekka Anttinen, Matti Harila, Esa Hurtig, Eero Kuisma, Pekka Lahdenperä, Pertti Lipponen, Pekka Moilanen, Heikki Nousiainen, Martti Raikamo, Pentti Saari, Reijo Saastamoinen, Jouko Santaholma, Kari Sihtola, Stefan Slotte, Esko Sorsa, Esa Tanska ja Antti Vierula. 

 

Seuran nimeksi päätettiin yksimielisesti valita perustamisvuoden mukaan Botnia-69. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Raikamo (PPO), varapuheenjohtajaksi Antti Vierula (EPO) ja sihteeriksi Jouko Santaholma (PPO). Johtokunnan muiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin Pekka Anttinen (PPO) ja Stefan Slotte (VN) sekä varajäseniksi Kari Sihtola (PPO) ja Esko Sorsa (PPO). Kokouksessa hyväksyttiin yhdistykselle säännöt ja Botnia-69 ry merkittiin Yhdistysrekisteriin 13.8.1969. Seura liittyi samalla jäseneksi Suomen Palloliittoon ja Botnian joukkue ilmoittautui suomensarjan etelälohkoon.

 

Botnian ensimmäinen edustusjoukkue Pirkkolassa 19.1.1970 Takana vas. Taisto Isonen, Martti Raikamo, Esa Hurtig, Tero Rancken, Jouko Kiistala, Göran Haldin, Alpo Parhi, Martti-Jukka Hautamäki, Heikki Nousiainen ja edessä vas. Reijo Saastamoinen, Raimo Vaisto, Pekka Anttinen, Pekka Moilanen ja Ilkka Kemppainen. Kuvasta puuttuvat Kalle Castren, Esko Sorsa ja Esa Tanska. Kuva: HS.

Oulunkylän urheilupuiston huoltorakennus valmistui syksyllä 1976 ja talvella 1977kentän luonnonjäällä pelattiin jo Jääpalloliiton I divisioonan etelälohkon otteluja. Botnia voitti lohkon, jossa muita joukkueita olivat mm. Vesta ja Porvoon Rakuunarykmentti. Oulunkylän tekojään pinnoitteen ja jääkoneiston rakentaminen aloitettiin kesällä 1977 ja kenttä valmistui sekä otettiin käyttöön marraskuun puolivälissä. Botnia hankki keväällä 1977 joukkueeseensa useita merkittäviä vahvistuksia voidakseen lähteä luottavaisin mielin tulevaan SM-sarjakauteen. Botnia pelasi SM-sarjassa kolme peräkkäistä kautta vuosina 1977–1980 mutta putosi keväällä 1980 takaisin 1.divisioonaan. Botnian visiitti alemmassa sarjassa jäi kuitenkin vain yhteen kauteen, sillä Botnia voitti seuraavalla kaudella etelälohkon ja selviytyi SM-sarjan karsinnasta takaisin pääsarjaan 1981.

 

Botnia selviytyi kaudella 1985–86 SM-sarjan runkosarjassa välieriin mutta OLS oli kuitenkin välierissä liian kova pala ja Botnia joutui tyytymään 4. sijaan. Kaudesta 1988–89 muodostui Botnian jääpallomiehistölle sekä koko seurayhteisölle ainutlaatuinen ja unohtumaton menestystarina. Botnia voitti välierissä Porvoon Akilleksen kahdessa kohtaamisessa murskaluvuin 6–1 ja 14–0.  Kallion kentällä pelatussa SM-finaalissa Botnia 

kohtasi Oulun Luistinseuran, joka oli selkeä mestarisuosikki. Finaalista kehkeytyi huikea jännitysnäytelmä. OLS johti puoliajalla 3–0 ja vielä toisen jakson puolivälissä 4–1. Botnia nousi kuitenkin jakson lopussa 10 minuutissa minuutissa tasatilanteeseen 4–4, joten mestaruuden ratkaisu siirtyi jatkoajalle. Ensimmäinen 15 minuutin jatkoaika ei tuonut ratkaisua eikä vielä toinenkaan. Kolmannen jatkoajan 4. minuutilla jännittävä SM-finaali lopulta ratkesi. Botnian puolustaja Jukka Korhonen löi OLS:n päätyyn pitkän kaaripallon. Esko Korhonen sai pallon haltuunsa, keskitti välittömästi OLS:n maalin edustalle ja Jukka Salmivaara ohjasi pallon suoraan ilmasta maaliin OLS:n puolustajien keskeltä.





Jukka Salmivaara tuulettamassa seuran ensimmäistä mestaruutta vuonna 1989. Kuva: HS.

Marraskuussa 1992 Botnia pelasi Suomen mestarin oikeudella Eurooppa Cupia Sarpsborgissa Norjassa. Botnia voitti ensin Ruotsin mestarijoukkueen Vetlanda BK:n 5–2 ja Norjan mestarin Sarpsborgin 6–1, mutta hävisi Venäjän mestarille Zorkille 5–3. Vetlanda voitti Zorkin 5–4. Näin Zorki voitti Eurooppa Cupin keskinäisten ottelujen paremmalla maalierolla, Botnia saavutti näin kunniakkaasti EC:n hopeaa. 



Botnia juhlii mestaruutta Oulunkylässä 1992. Takana vasemmalta Pekka Anttinen, Pauli Tammela, Pekka Liikanen, Jaakko Hyttinen, Tapio Tarvainen, Per-Erik Wiklund, Juha Snellman, Pekka Kurki, Antti Parviainen, Jukka Pilviniemi, keskellä vasemmalta Antti Koskelo, Mecki Kähre, Esko Korhonen, Ari Kukkonen, Jukka Salmivaara, Jari Hattunen sekä edessä vasemmalta Pasi Inoranta, Olli Manninen, Esko Tammilehto, Esa Määttä, Jukka Korhonen, Petri Isonen ja Jukka-Pekka Anttinen. Kuva: Timo Viljakainen.
Mestaruusjoukkue 1996-1997. Takana vas. Petri Laakso, Pauli Tammela, Teemu Hankala. Stefan Kämpe, Jukka Korhonen, Vesa Liuhanen, Tapio Tarvainen, Ron Johnsson, keskellä vas. Petri-Parviainen, Tomi Lehto, Olli Snellman, Tuukka Tieksola sekä edessä vas. Jukka-Pekka Anttinen, Tero Kumela, Iivo Wegelius, Mikko Hiltunen, Marko Priitsku, Jukka Vauhkonen, Jari Hattunen ja Jani Kaukolehto. Botnian lipun takana joukkueen kapteeni Timo Partanen ja Antti-Tapio Tammela.

 

Botnia saalisti menestysvuosinaan mestaruuksien lisäksi neljä hopeaa ja kaksi pronssia. 90-luvun lopulla Botnia menetti otteensa liigan kärkijoukkueena, kunnes vihdoin keväällä 2016 Botnia saavutti neljännen Suomen Mestaruutensa. Finaali pelattiin Oulunkylässä ja moninaisten vaiheiden jälkeen Iiro Karppinen ratkaisi ottelun jatkoajalla Botnialle lukemin 3-2. Esa Määttä sai pelaajana voitetun mestaruuden lisäksi nyt myös valmentajana mestaruuden tililleen. Botnia on satsannut viime vuosina voimakkaasti hyvään juniorityöhön, jolla olikin iso rooli uuden mestaruusjoukkueen synnyssä.

Botnia juhlii neljättä Suomen mestaruutta Oulunkylässä 2016. Kuvassa vasemmalta Samuli Majamäki, Tomi Pallassalo, Pekka Anttinen, Tommi Määttä, Juuso Tervonen ja Tuomas Määttä. Kuva: Risto Uimonen.

2020-luvulla Botnia janoaa seurahistorian viidettä Suomenmestaruutta ja pyrkii nostamaan jääpalloa takaisin kansalliseksi suosikkilajiksi. Seuran puheenjohtajana toimii Vesa-Matti Peräjärvi.

Saavutukset:

  • 4 SM-kultaa: 1989, 1992, 1997, 2016
  • 4 SM-hopeaa: 1990, 1991, 1993, 1998
  • 3 SM-pronssia: 1995, 1996, 2024
  • Suomen Cup-mestaruus: 2016
  • Eurooppa Cup-hopeaa: 1992
  • Eurooppa Cup-pronssia 1989, 1997
  • Naiset 4 SM-kultaa
  • Tytöt 4 SM-kultaa
  • Pojat/nuoret 34 SM-kultaa

Teksti: Pekka Anttinen, Botnia-69 kunniapuheenjohtaja.