SEURA
Keväällä 1969 pohjalaisten osakuntien (PPO, EPO ja Vasa Nation) opiskelijat päättivät perustaa jääpalloseuran. Seuran perustava kokous pidettiin
Ostrobotnialla 13. toukokuuta 1969. Paikalla olivat seuran 17 perustajajäsentä: Pekka Anttinen, Matti Harila, Esa Hurtig, Eero Kuisma, Pekka Lahdenperä, Pertti Lipponen, Pekka Moilanen, Heikki Nousiainen, Martti Raikamo, Pentti Saari, Reijo Saastamoinen, Jouko Santaholma, Kari Sihtola, Stefan Slotte, Esko Sorsa, Esa Tanska ja Antti Vierula.
Seuran nimeksi päätettiin yksimielisesti valita perustamisvuoden mukaan Botnia-69. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Raikamo (PPO), varapuheenjohtajaksi Antti Vierula (EPO) ja sihteeriksi Jouko Santaholma (PPO). Johtokunnan muiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin Pekka Anttinen (PPO) ja Stefan Slotte (VN) sekä varajäseniksi Kari Sihtola (PPO) ja Esko Sorsa (PPO). Kokouksessa hyväksyttiin yhdistykselle säännöt ja Botnia-69 ry merkittiin Yhdistysrekisteriin 13.8.1969. Seura liittyi samalla jäseneksi Suomen Palloliittoon ja Botnian joukkue ilmoittautui suomensarjan etelälohkoon.
Oulunkylän urheilupuiston huoltorakennus valmistui syksyllä 1976 ja talvella 1977kentän luonnonjäällä pelattiin jo Jääpalloliiton I divisioonan etelälohkon otteluja. Botnia voitti lohkon, jossa muita joukkueita olivat mm. Vesta ja Porvoon Rakuunarykmentti. Oulunkylän tekojään pinnoitteen ja jääkoneiston rakentaminen aloitettiin kesällä 1977 ja kenttä valmistui sekä otettiin käyttöön marraskuun puolivälissä. Botnia hankki keväällä 1977 joukkueeseensa useita merkittäviä vahvistuksia voidakseen lähteä luottavaisin mielin tulevaan SM-sarjakauteen. Botnia pelasi SM-sarjassa kolme peräkkäistä kautta vuosina 1977–1980 mutta putosi keväällä 1980 takaisin 1.divisioonaan. Botnian visiitti alemmassa sarjassa jäi kuitenkin vain yhteen kauteen, sillä Botnia voitti seuraavalla kaudella etelälohkon ja selviytyi SM-sarjan karsinnasta takaisin pääsarjaan 1981.
Botnia selviytyi kaudella 1985–86 SM-sarjan runkosarjassa välieriin mutta OLS oli kuitenkin välierissä liian kova pala ja Botnia joutui tyytymään 4. sijaan. Kaudesta 1988–89 muodostui Botnian jääpallomiehistölle sekä koko seurayhteisölle ainutlaatuinen ja unohtumaton menestystarina. Botnia voitti välierissä Porvoon Akilleksen kahdessa kohtaamisessa murskaluvuin 6–1 ja 14–0. Kallion kentällä pelatussa SM-finaalissa Botnia
kohtasi Oulun Luistinseuran, joka oli selkeä mestarisuosikki. Finaalista kehkeytyi huikea jännitysnäytelmä. OLS johti puoliajalla 3–0 ja vielä toisen jakson puolivälissä 4–1. Botnia nousi kuitenkin jakson lopussa 10 minuutissa minuutissa tasatilanteeseen 4–4, joten mestaruuden ratkaisu siirtyi jatkoajalle. Ensimmäinen 15 minuutin jatkoaika ei tuonut ratkaisua eikä vielä toinenkaan. Kolmannen jatkoajan 4. minuutilla jännittävä SM-finaali lopulta ratkesi. Botnian puolustaja Jukka Korhonen löi OLS:n päätyyn pitkän kaaripallon. Esko Korhonen sai pallon haltuunsa, keskitti välittömästi OLS:n maalin edustalle ja Jukka Salmivaara ohjasi pallon suoraan ilmasta maaliin OLS:n puolustajien keskeltä.
Marraskuussa 1992 Botnia pelasi Suomen mestarin oikeudella Eurooppa Cupia Sarpsborgissa Norjassa. Botnia voitti ensin Ruotsin mestarijoukkueen Vetlanda BK:n 5–2 ja Norjan mestarin Sarpsborgin 6–1, mutta hävisi Venäjän mestarille Zorkille 5–3. Vetlanda voitti Zorkin 5–4. Näin Zorki voitti Eurooppa Cupin keskinäisten ottelujen paremmalla maalierolla, Botnia saavutti näin kunniakkaasti EC:n hopeaa.
Botnia saalisti menestysvuosinaan mestaruuksien lisäksi neljä hopeaa ja kaksi pronssia. 90-luvun lopulla Botnia menetti otteensa liigan kärkijoukkueena, kunnes vihdoin keväällä 2016 Botnia saavutti neljännen Suomen Mestaruutensa. Finaali pelattiin Oulunkylässä ja moninaisten vaiheiden jälkeen Iiro Karppinen ratkaisi ottelun jatkoajalla Botnialle lukemin 3-2. Esa Määttä sai pelaajana voitetun mestaruuden lisäksi nyt myös valmentajana mestaruuden tililleen. Botnia on satsannut viime vuosina voimakkaasti hyvään juniorityöhön, jolla olikin iso rooli uuden mestaruusjoukkueen synnyssä.
2020-luvulla Botnia janoaa seurahistorian viidettä Suomenmestaruutta ja pyrkii nostamaan jääpalloa takaisin kansalliseksi suosikkilajiksi. Seuran puheenjohtajana toimii Vesa-Matti Peräjärvi.
Saavutukset:
- 4 SM-kultaa: 1989, 1992, 1997, 2016
- 4 SM-hopeaa: 1990, 1991, 1993, 1998
- 3 SM-pronssia: 1995, 1996, 2024
- Suomen Cup-mestaruus: 2016
- Eurooppa Cup-hopeaa: 1992
- Eurooppa Cup-pronssia 1989, 1997
- Naiset 4 SM-kultaa
- Tytöt 4 SM-kultaa
- Pojat/nuoret 34 SM-kultaa
Teksti: Pekka Anttinen, Botnia-69 kunniapuheenjohtaja.

